Björkön saari oli kesällä 2007 mieleenpainuvin kokemus saaristomeren kierroksellamme. Luonnonsatama löytyy saaren etelä/lounaisnurkan suojaisasta lahdesta, johon täytyy tulla tarkasti merkittyä väylää pitkin sisään. Toinen luonnonsatama löytyy pohjoisluoteisnurkasta korkean kalliokukkulan juurelta. Tämä on hyvä paikka veneille, joiden syväys on yli 2,0 m.

Björkön saari  sijaitsee Jurmon lähistöllä noin 5 mailin päässä pohjoiseen. Saari muodostaa suuren lahden poukaman, jota reunustaa 10 - 15 metriä korkeat kalliot. Saaressa on lukuisia hyviä rantautumispaikkoja, sillä lahti on 20 - 30 metriä syvä. Björkössä on myös makeavetinen sisäjärvi Insjö, jonka vesi on luonnollisesti muutaman asteen lämpimämpää kuin merivesi sekä kristallinkirkasta. Mikäli septitankkisi on täynnä, voit tyhjentää sen Roska Roopen kelluvassa tyhjennysasemassa lahden itäreunalla.Björkön kallioinen saari on ollut asuttu jo keskiajalla, mistä todistavat yhä keskiaikaisen kappelin jäännökset. Saaren eteläosassa on Vintrasnäsissä toinen mielenkiintoinen historiallisen ajan muinaisjäännös, kivistä ladottu kompassiruusu. Björkön kyläkuvalle ovat ominaisia pienialaiset niityt ja kallioiden suojassa sijaitsevat talot. Osa vanhoista taloista on ränsistyneenä ja huonossa kunnossa.

Korppoon kuntaan kuuluvalla Björkön saarella  arvellaan olleen asutusta ainakin 1540-luvulla,  mutta mahdollisesti jo aiemminkin. Tästä antavat  viitteitä saarelta löytyneet arkeologiset löydökset,  kuten kivestä tehtyjen rakennusten perustukset.  Saarella 1540-luvulla asuneet talonpojat elättivät  itsensä pääosin kalastuksella, koska raivattua viljelysmaata ei tuolloin vielä ollut. Lisäksi talonpojat harjoittivat karjanhoitoa kotitarpeeseen. Saaren asukkaat hyödynsivät aikoinaan myös lähisaarten laitumia ja metsävaroja. Saarella harjoitettiin jossakin vaiheessa kuitenkin myös pienimuotoista maanviljelyä. 1600-luvun puolivälissä Björkössä sijaitsi kolme tilaa, kunnes 1860-luvulla yksi tiloista jaettiin  kahden muun tilan kesken. Toisesta jäljellä olleesta tilasta erotettiin osa 1900-luvun alussa, jolloin saarella oli jälleen kolme tilaa. Saarella asui 1900-luvun alussa 15 ja vielä 1950-luvun alkupuolella noin  kymmenen asukasta. Kiinteä asutus saarella loppui  1980-luvun puolivälin jälkeen, mutta saaren itäosassa sijaitsevia kolmea tilaa käytetään edelleen  kesäasuntoina. Useimmat kesäpaikoista kuuluvat  saarta alkujaan asuttaneiden jälkeläisille.

Björkön saaren maa-alueet koostuvat niin yksityisomistuksessa olevista kuin kansallispuistoonkin kuuluvista alueista. Saarella voi ihailla laajoja ja karuja kallioalueita, joiden välisissä laaksoissa on paikoitellen rehevää lehtokasvustoa sekä koivu- ja tervaleppävaltaisia kankaita. Suurin osa saaresta on aikoinaan ollut laidunmaata.  Björkö lukeutuu kansallispuiston suosituimpiin käyntikohteisiin. Erityisesti saaren länsiosassa Byvikenissä sijaitseva suojaisa luonnonsatama on huviveneilijöiden suosima pysähdyspaikka, jossa vilkkaan veneilykauden aikana on välillä jopa kymmeniä veneilijöitä. Byvikenin luonnonsatamassa on opastetaulu, osoitettu telttailupaikka, jätepiste, käymälä sekä luontopolku. Björkön erikoisuus on sen länsiosassa sijaitseva, merestä maankohoamisen seurauksena noin 250 vuotta sitten erottautunut poikkeuksellisen iso ja karu sisäjärvi, jossa 1800-luvulla kalastettiin verkoilla silakkaa. Saarelle pääsee myös yhteysaluksella.

Odota kuvien latautumista alareunaan ja tämän jälkeen kuvaesitys lähtee käyntiin klikkaamalla kohdasta ”Toista kuvaesitys”.

Copyright by Kari Vierinen, Siuntio, Finland