Valokuvissa on haahkoja huhtikuun lopussa keväällä 2007 --> Porkkalan selällä saarien Stora Halsö, Träskö ja Lill-Halsö rannoilla. Huhtikuun lopussa 2007 oli liikkeellä runsaasti haahkakoiraita, koska monessa pesässä oli jo haudonta käynnissä kuvaushetkellä. Vapailla naarashaahkoilla oli kovaa vientiä useiden kilpakosijoiden ympäröimänä. Lintujen määrässä ja pesinnässä oli havaittavissa pientä kasvua edelliseen vuoteen 2006 nähden. Vuonna 2009 ehkä sääolojen johdosta haahkojen lisääntyminen näytti aika kehnolta. Alustavasti keväällä 2010 haahkojen määrässä alueella on pientä kasvua näkyvissä.
Kevät 2002 oli hyvin lämmin ja alueella oli tuolloin erinomaisen runsaasti lintuja sekä pesintöjä ja suuria poikueita. Tämän jälkeen vähentymistä jostain syystä on tapahtunut vuosittain. Minkkikanta on ollut jälkien perusteella kasvussa vuodesta 2002 alkaen ja tämä on ehkä yksi syy lintujen vähenemiseen. Suurimmilla saarilla on myös supikoiria talvisten jälkien perusteella. Merikotkat entistä useammin keväisin pyörivät alueella. Saarissa lymyävät varikset käyttävät jokaisen tilaisuuden pesärosvoukseen ja ovat tässä suhteessa eteviä. Isot lokit myös verottavat uivia pieniä haahkanpoikasia. Minkkien pyyntiin pitäisi ryhtyä voimallisesti koko rannikkoalueella mahdollisimman pian. Kysymys on vain se, että kuka tai ketkä sen tekee?
Saarien ympäristössä lintuja oli runsaammin vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006 ja pesissä olevien munien lukumäärissä oli myös selvää lisäystä. Viittaako tämä tulevaisuudessa lintumäärän kasvuun? Se nähdään keväällä 2008 ja tulevina vuosina. Vuonna 2008 tilanne oli hyvin edellisen vuoden kaltainen. Haahkojen ja poikueiden määrä kesällä 2009 oli selvästi pienentynyt ja ehkä sääolot eivät olleet keväällä parhaat mahdolliset. Poikueet olivat hyvin aikaisin jo 15.5.2009 alkaen vesillä!
Haahka on tukevarakenteinen sukeltajasorsa ja hyvä tuntomerkki on kiilanmuotoinen pääprofiili. Naaraalla on suojavärinään ruskeankirjava höyhenpuku harmailla siipipeileillä. Koiras on mustavalkoinen vihreällä niskatäplällä. Suurin osa haahkan ruoasta koostuu sinisimpukoista, joita se hakee usein jopa 10 - 15 metrin syvyydestä. Poikaset syövät pieniä äyriäisiä ja muuta rannan tuntumasta löytyvää ravintoa. Naarashaahkojen lukumäärä on selvästi pienempi kuin koirashaahkojen. Kovaa kilpakosijoiden kiistelyä on siis odotettavissa aina keväisin.
Haahkat palaavat eteläiseltä Itämereltä maalis - huhtikuussa heti kun vedet vapautuvat jäästä. Pesintä alkaa huhtikuussa ja jatkuu touko - kesäkuuhun. Naaras munii 2 - 10 munaa, joita se hautoo 25 - 30 päivää. Noin 30 - 40 vuotta sitten haahkojen pesissä oli munia paljon enemmän ja muistan munien lukumäärän olleen yli 10 kpl pesässä ja parhaimmillaan jopa yli 20 munaa. Koiraat eivät osallistu poikasten hoitoon, vaan kerääntyvät parviksi höyhenpuvun vaihtoa varten ja lentävät jo aikaisemmin etelään. Poikaset tulevat lentokykyisiksi 8 - 10 viikossa. Ne pesivät ensimmäisen kerran 2 - 3 vuoden ikäisinä.
Nykyisen saariston luodot ja saaret muodostuivat noin 500 - 1000 vuotta sitten. Ensimmäisinä saarille tulivat todennäköisesti hylkeet, merilinnut ja ehkä juuri haahkat. Haahkat hyötyvät selvästi rajoitetusta ihmisten liikkumisesta. Tämä selittyy sillä, että niiden luonnolliset viholliset, kuten lokit, minkit ja varikset, pelkäävät ihmisiä ja pysyvät loitolla. Haahkat puolestaan näyttävät tottuvan ihmisen hallittuun läsnäoloon. Jotta kävijät eivät häiritsisi pesintää, saaristossa liikkuvien olisi syytä varoa pesiviä haahkoja. Pesiä on vaikea havaita ja pitäisi liikkua hiljaa ja tarkkailla havaittuja pesiä riittävän etäältä. Käärmeet ja muut herkuttelijat pitävät haahkan munista, vaikka niistä tulee aikamoinen löyhkä haahkaemon ulostaessa pesään siitä poistuessaa. Haahkat tuntuvat viihtyvän hyvin myös merimetsojen kanssa eri luodoilla.
Valokuvat latautuvat sivun alareunasta alkaen jonkun aikaa ja tämän jälkeen klikkaa kohdasta ” Toista kuvaesitys ” . Tällöin lähtee käyntiin kuva+ ääniesitys.
Copyright by Kari Vierinen, Siuntio, Finland
